Kognitiivinen psykoterapia on eri terapiamuodoista eniten tutkittu. Se on todettu tehokkaaksi mm. masennuksen, erilaisten ahdistuneisuushäiriöiden ja persoonallisuuden kehityksen häiriöissä. Kognitiivisessa terapiassa potilas ja terapeutti tekevät yhteistyötä ja tutkivat potilaan ajatuksia, tunteita, mielikuvia ja käyttäytymistä sekä näiden välistä yhteyttä.
Ihmisillä on usein vääristyneitä ajatusmalleja liittyen mm. itseen, muihin ihmisiin ja ympäristöön. Näillä vääristyneillä ajattelumalleilla on yhteys vaikeisiin tunnetiloihin ja psyykkiseen sairastamiseen, kuten ahdistuneisuuteen ja masennukseen. Potilaan löytäessä realistisempia ajatuksia vääristyneiden ajatusten sijaan hänen oireensa helpottavat. Terapiatyöskentelyn myötä potilas oppii tunnistamaan sitä, kuinka hän ajattelee, lisäämään itsetuntemustaan sekä hallitsemaan paremmin elämäänsä.
Kognitiivisessa psykoterapiassa tutkitaan myös potilaan ja muiden ihmisten välisen vuorovaikutuksen ongelmia. Kognitiivinen terapia on useimmiten yksilöterapiaa, mutta se voi olla myös perhe-, pari-, tai ryhmäterapiaa. Kognitiivinen psykoterapia on yleensä 1-2 kertaa viikossa tapahtuvaa. Terapia voi olla lyhytterapiaa eli noin 10-20 terapiaistuntoa. Usein tarvitaan kuitenkin pidempikestoista terapiaa: 1-3 vuotta. Terapiaistunnot pidetään vastaanotollani Hämeenlinnassa.
Psykoterapia on erilaisten mielenterveysongelmien hoitoa psykologisin keinoin. Se perustuu potilaan ja terapeutin luottamukselliseen yhteistyösuhteeseen eli terapeuttiseen allianssiin. Työskentelymuoto on yleensä keskustelua, mutta voidaan käyttää myös muunlaisia keinoja, kuten erilaisten kotitehtävien tekemistä ja ongelmien käsittelyä fläppitaulun avulla.
Psykoterapiassa terapeutti ei anna suoria ohjeita potilaalle eikä ratkaise ongelmia potilaan puolesta. Sen sijaan ongelmia ja vaikeaksi koettuja asioita tarkastellaan yhdessä, jolloin potilaan on itsensä mahdollista löytää omaan elämäänsä parhaiten sopivia ratkaisuja.
Kognitiivisessa psykoterapiassa yksilöterapia tapahtuu 1-2 kertaa viikossa. Terapia voi olla lyhytterapiaa eli noin 10-20 terapiaistuntoa. Usein tarvitaan kuitenkin pidempikestoista yksilöterapiaa noin 1-3 vuotta. Yksilöterapia pidetään vastaanotollani Hämeenlinnassa.
Alkuvaiheessa selvitellään parin toiveita ja tavoitteita parisuhteelleen, ja terapeutti keskustelee parin kanssa niistä parisuhteen asioista, joita pari tuo esiin terapian aikana. Tulosyy on halu saada parisuhde toimimaan, mutta syynä voi olla myös jokin yksittäinen ongelma tai kriisi parisuhteessa. Pariterapeutilla on vaitiolovelvollisuus.
Yleensä halutaan pohtia, pitäisikö olla yhdessä vai ei ja onko vielä edellytyksiä suhteen jatkamiselle ja hyvälle parisuhteelle. Pariterapiasta on myös apua sen pohtimiseen, kuinka erota siten, että esimerkiksi se aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa lasten hyvinvoinnille. Joskus toinen hakee yksin apua siihen, kuinka päästä eroon uhkaavasta kumppanista tai käsitellä erotilanteeseen liittyviä kumppanin itsetuhoajatuksia.
Pariterapiaistunnon kesto vaihtelee tarpeen mukaan. Yleensä istunnot
kestävät noin 1 ½ tuntia. Jos asiakkaat käyvät erikseen istunnoissa, yksilökäynti on lyhyempi, noin 45 minuuttia. Istuntoja on tavallisesti kahden - neljän viikon välein, kriisitilanteissa yleensä useamminkin. Pariterapian pituus määräytyy käsiteltävien asioiden luonteen, tavoitteiden ja terapiassa edistymisen mukaan. Monesti käyntijaksot vaihtelevat muutamasta käyntikerrasta noin kymmeneen käyntikertaan. Pariterapia istunnot pidetään vastaanotollani Hämeenlinnassa.
Ohjauksessa on tarkoitus parantaa työilmapiiriä ja työtehoa erilaisin keinoin. Työnohjaus on ammatillista toimintaa, jossa ohjaaja käsittelee yhdessä ohjattavan tai ohjattavien kanssa hänen/heidän työnsä sisältöä, siihen liittyviä ongelmia, työtapoja ja mahdollisesti myös organisaatioon liittyviä ilmiöitä. Psykoterapian työnohjauksessa tutkitaan ohjattavan psykoterapeuttista työskentelyä.
Työnohjaus on tavoitteellista, säännöllistä ja prosessinomaista toimintaa, jonka tavoitteena on ohjattavan/ohjattavien ammattitaidon kehittyminen. Työnohjauksen tarkoitus on vaikuttaa myönteisesti myös työssä jaksamiseen. Työnohjaus voi olla yksilötyönohjausta tai ryhmätyönohjausta.